Kipu lapaluiden välissä: syyt, hälytysmerkit ja mikä auttaa

Kipu lapaluiden välissä on yksi yleisimmistä vaivoista niillä, jotka viettävät monta tuntia tietokoneella, ajavat paljon tai kantavat painoa. Sitä kuvataan usein ”solmuksi”, polttavaksi tuntemukseksi tai paineeksi, joka ei hellitä, pahempana päivän päätteeksi, joka helpottaa hyvällä hieronnalla ja palaa seuraavalla viikolla.

Valtaosalla syy on lihas- ja asentoperäinen, ja paljon voi tehdä. Mutta tällä alueella on erityispiirre: se on myös paikka, johon sisäelinten kipu voi heijastua, kuten sydämen, aortan, keuhkojen tai sappirakon. Siksi tämä artikkeli alkaa merkeillä, joita ei pidä sivuuttaa.

Ensin: hälytysmerkit

Ennen kuin ajattelee lihasjäykkyyksiä ja ryhtiä, kannattaa tietää, milloin tämä kipu voi olla vakavan syyn aiheuttama.

Mikään näistä tilanteista ei ole todennäköisin. Mutta juuri siksi hieronta ei saa koskaan korvata arviota, kun jokin ei vaikuta ”vain lihasperäiseltä”.

Alueen anatomia ja yleisimmät syyt

Lapaluiden (skapulat) ja rintarangan välissä on useita lihaskerroksia: epäkäslihas (erityisesti keski- ja alaosa), rombilihakset, jotka yhdistävät selkärangan lapaluun sisäreunaan, sekä syvempiä lihaksia, jotka vakauttavat selkärankaa. Ne työskentelevät jatkuvasti pitääkseen lapaluut paikallaan ja ryhdin suorana.

Yleisiä tuki- ja liikuntaelinperäisiä syitä

Tärkeä huomautus: ajatus siitä, että lihaksen ”solmu” on fyysinen rakenne, joka ”purkautuu” hieronnalla, on tutkimuksessa kiistanalainen. Tiedetään, että on herkempiä ja jännittyneempiä lihasalueita, jotka paranevat liikkeellä, lämmöllä ja paineella, mutta tarkka selitys on yhä keskustelun alla.

Asento, työ ja stressi

Asento tietokoneella

Tuntikausien katsominen matalaa näyttöä pää eteenpäin työntyneenä ja hartiat kiertyneenä lisää niskan ja yläselän lihasten kuormitusta. ”Täydellistä asentoa”, joka estäisi kivun, ei ole: tutkimus viittaa siihen, että tärkeintä on olla jumittamatta pitkään samassa asennossa, olipa se mikä tahansa. Paras asento on seuraava.

Puhelin, reppu ja auto

• Puhelimen katselu pitkään niska taipuneena.
• Painavan repun kantaminen vain yhdellä olkapäällä.
• Pitkäaikainen ajaminen käsivarret suorina ja hartiat jännittyneinä.

Stressi ja jännitys

Stressi ei ole ”vain psykologista”. Jännitystilanteissa monet nostavat hartioita ja jännittävät niskan ja selän lihaksia tietämättään, ja kivun kokeminen myös lisääntyy. Huono uni vaikuttaa samoin. Siksi lapaluiden välinen kipu pahenee usein kiireisinä työjaksoina tai huolten aikana.

Vähäinen fyysinen aktiivisuus

Vähän harjoitetut lihakset väsyvät nopeammin asentojen ylläpidossa. Liikkumattomuus on yksi eniten niska- ja selkäkipuun liittyvistä tekijöistä.

Mikä auttaa

1. Liike, ei ehdoton lepo

Lihaskivussa aktiivisena pysyminen auttaa enemmän kuin lepo. Kävele, liikuta hartioita ja niskaa mukavuuden rajoissa ja palaa normaaleihin toimintoihin vähitellen.

2. Säännöllinen liikunta: parhaiten tutkittu perusta

Niska- ja yläselkäkipua koskevat katsaukset osoittavat, että liikuntaohjelmat, erityisesti niskan, hartioiden ja yläselän vahvistaminen, vähentävät kipua ja parantavat toimintakykyä keskipitkällä aikavälillä. Joitakin yksinkertaisia harjoituksia:

• Lapaluiden vetäminen yhteen: istuen tai seisten, vedä lapaluut lempeästi taakse ja alas, pidä 5 sekuntia, rentoudu. 10 toistoa, useita kertoja päivässä.
• Soutu kuminauhalla: vedä eteen kiinnitettyä kuminauhaa vartaloa kohti, kyynärpäät kehon vieressä. 2–3 sarjaa 10–15 toistoa.
• Rintarangan ojennus: istuen, kädet pään takana, kallista vartaloa lempeästi taaksepäin tuolin selkänojaa vasten.
• Vartalon kierto: makuulla kyljellä, polvet koukussa, avaa päällimmäinen käsi vastakkaiselle puolelle seuraten sitä katseellasi.
• Rinnan venytys: oviaukossa, käsivarret tukena, siirrä vartaloa lempeästi eteenpäin.

Jos kipu lisääntyy paljon harjoitusten aikana tai jälkeen, lopeta ja hae ohjausta fysioterapeutilta.

3. Tauot ja ergonomia

• Näyttö silmien korkeudella, noin käsivarren etäisyydellä.
• Näppäimistö ja hiiri lähellä vartaloa, kyynärpäät noin 90 asteen kulmassa.
• Lyhyet tauot 30–45 minuutin välein asennon vaihtamiseksi ja hartioiden liikuttamiseksi.
• Vaihtele istumisen ja seisomisen välillä, jos mahdollista.

4. Lämpö

Kuumavesipullo tai lämpötyyny 15–20 minuutin ajan lievittää lihasjännitystä. Vältä nukkumista lämmönlähteiden kanssa ja suojaa ihoa.

5. Särkylääkkeet

Akuutteihin jaksoihin itsehoitona saatavat kipulääkkeet tai tulehduskipulääkkeet voivat auttaa lyhyellä aikavälillä, jos vasta-aiheita ei ole. Pyydä neuvoa apteekkarilta tai lääkäriltä.

6. Uni ja stressinhallinta

Hyvä uni, säännöllinen liikunta ja rentoutustekniikat vähentävät jännitystä ja kivun kokemusta.

Entä hieronta? Mitä näyttö kertoo

Hieronta on luultavasti se, mitä moni hakee ensimmäisenä tähän kipuun, ja hyvästä syystä: se helpottaa, rentouttaa ja saa voimaan paremmin. Tutkimus osoittaa tilanteen vivahteikkaampana:

• Vuoden 2015 järjestelmällinen katsaus, jossa oli 26 satunnaistettua koetta ja yli 2 500 osallistujaa, joilla oli tavallisia tuki- ja liikuntaelinkipuja, totesi, että hieronnalla on lyhytaikaisia hyötyjä verrattuna hoitamattomuuteen, erityisesti hartiakivussa ja toimintakyvyssä useissa tiloissa. Niskakivussa kivun hyöty ei ollut selvä. Näytön laatu oli matala tai kohtalainen.
• Muihin aktiivisiin hoitoihin verrattuna selvää etua ei löytynyt.
• Vaikutukset ovat yleensä tilapäisiä, tunneista päiviin tai viikkoihin.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että hieronta on hyvä täydennys: lievittää kipua ja jännitystä, auttaa rentoutumaan, voi helpottaa paluuta liikkeeseen ja liikuntaan. Se ei korvaa liikuntaa, taukoja eikä työkuorman hallintaa, jotka ylläpitävät tuloksen.

Minkä tyyppinen hieronta

• Terapeuttinen tai syvä kudoshieronta kohdistettuna niskaan, hartioihin ja yläselkään.
• Paine kipeisiin pisteisiin, aina siedettävissä rajoissa.
• Rentouttava hieronta, kun stressi on hallitseva tekijä.

Hieronnan ei tarvitse sattua tehotakseen. Voimakas kipu hieronnan aikana tai jälkeen, mustelmat tai oireiden paheneminen eivät ole merkkejä siitä, että ”se toimii”.

Kun hieronta ei ole aiheellinen

• Mikä tahansa edellä kuvatuista hälytysmerkeistä.
• Kuume tai infektio.
• Ihovaurioita, haavoja tai vyöruusu kyseisellä alueella.
• Tuore tai epäilty murtuma.
• Äskettäinen tromboosi.
• Syöpähoitojen aikana vain lääkärin ohjeella.

Luxmedissa hierontaterapeutin tekemä terapeuttinen hieronta alkaa kysymyksillä kivusta ja terveydentilastasi sen selvittämiseksi, onko hieronta aiheellinen. Mukautamme tekniikkaa ja voimakkuutta ja annamme ehdotuksia harjoituksista ja tauoista helpotuksen ylläpitämiseksi. Jos huomaamme merkkejä, jotka edellyttävät lääkärin arviota, kerromme siitä sinulle.

Tämä artikkeli on tarkoitettu tiedoksi eikä korvaa lääkärin vastaanottoa. Äkillisessä ja voimakkaassa kivussa tai hälytysmerkkien yhteydessä soita 112.

Usein kysytyt kysymykset